Et saa mitä tilaat, vaan sitä mitä tarvitset

Onko sulla joku tietty osa-alue elämässäsi, mikä ei vaan ikinä tunnu onnistuvan? Joudut kenties jollain tietyllä osa-alueella kerta toisensa jälkeen pettymään. Ehkä hetken aikaa homma näyttää sujuvan, mutta sitten taas palaat lähtöruutuun pettyneenä ja mietit, että miten tässä taas kävi näin? Eikö tässä ole jo kärsitty ja koeteltu ihan tarpeeksi? Miksi tää sama asia käy aina minulle? Se osa-alue, mikä ei ikinä mee niin kuin Strömsössä, voi olla vaikkapa laihduttaminen, raha-asiat, ihmissuhteissa onnistuminen, rakkauden löytäminen, kouluttautuminen…

Mulla ainakin on tästä ilmiöstä kokemusta. Veikkaan, että lähes kaikilla on, tai on ollut, joku tällainen jatkuva päänvaiva elämässä, joka ei tunnu koskaan ottavan tuulta purjeisiin.

Ensin on päästettävä siitä lopputuloksen ajattelusta rohkeasti irti. Unohda se, mitä ajattelet ansaitsevasi ja se, mitä sulta puuttuu ja sen sijaan pohdi, miten sun päivittäiset toimintamallisi oikeastaan tukevat sen osa-alueen onnistumista. Vai tukevatko edes? Onko siellä matkalla sittenkin jotain hiomisen varaa? On monesti vaikea pala myöntää itselleen, että tähän ei ole nyt satsattu riittävästi. Samat virheet ja epätoivotut tulokset toistuvat tasan niin kauan, kun toimit tuttujen, huonoksi havaittujen käytösmallien mukaisesti.

Niin kauan kun käsittelet jotain elämän osa-aluetta puutteesta käsin, niin se ei tule ikinä toteutumaan. Jos olet jatkuvasti ”miten”-mielentilassa, etkä ”miksi”-mielentilassa, et näe metsää puilta.

Helpoin ja tunnetuin esimerkki tähän on varmaankin miljoona kertaa kuultu sanonta siitä, että ei se rakkauskaan etsimällä löydy, vaan silloin kun se haku ei ole päällä ja keskityt tekemään asioita, jotka tekee sut onnelliseksi jo valmiiksi. Monilla on ihmissuhteissa kokemusta siitä, että vetää puoleensa aina vääränlaisia henkilöitä. Aina päätyy vahingollisiin ihmissuhteisiin ja miettii, että mitä on tehnyt väärin ansaitakseen sellaista.

Niin vaikea kuin tuossa tilanteessa onkaan kääntää se katse sisäänpäin, niin vastaus voikin yllättäen löytyä sieltä. Ihminen kun toimii hyvin tiedostamattomasti ja näissä asioissa. On helppoa antaa kaikki voima ulkopuolisille ihmisille ja asioille ja tehdä ulkopuolelta se onnen lähde. Eikä siitä lähtökohdasta käsin voi rakentaa mitään kestävää. Annat onnellisuutesi toisten ihmisten käsiin, niin ne muuten pudottavat sen joka kerta palasiksi. Ja näin sitten vedetään aina puoleemme niitä vääriä ihmisiä, jotka käytöksellään todistavat sulle kerta toisensa jälkeen, ettei onnellisuus ole sen toisen osapuolen vastuulla, vaan sinulla itsellä. Sama kierre toistuu niin kauan, kunnes sisäistät, että oot kokonainen ihminen myös omillasi.

c3

Olen huomannut ihan konkreettisesti, että elämä testaa jatkuvasti kaikenlaisilla eritasoisilla koettelemuksilla, miten paljon oikeasti haluan saada jonkun tietyn asian tai tavoitteen toteutumaan. Jos on valmis luovuttamaan ensimmäisten vastoinkäymisten kohdalla ja jatkamaan entiseen malliin, niin oravanpyörä jatkuu. Ja taas manaillaan – ”miksi just minä?!”. Heti kun on valmis heittämään haavoittuvan egonsa nurkkaan ja katsomaan  itseään peilistä objektiivisesti, niin tajuaa, että ei välttämättä olekaan toiminut siinä asiassa parhaimmalla mahdollisella tavalla.

e11

Tähän samaan yhteyteen on myös tärkeää muistuttaa siitä, että jos sun kamppailun alla oleva osa-alue onkin laihduttaminen, niin taustalla saattaa olla ajatus siitä, että ”sitku oon hoikka, oon onnellinen”. Tämä surullisen kuuluisa ajatus on jo lähtökohtaisesti sitä, ettet usko sulla olevan mahdollisuutta olla onnellinen juuri tällä hetkellä. Vaan vasta sitten, kun vaa’an lukemat on pienentyneet. Tästä aiheesta oonkin muuten kirjoittanut aiemmin täällä. Kokemuksesta voin sanoa, ettei vaakalukeman muutos ole mikään taikaisku parempaan itsetuntoon/kehonkuvaan.

Vasta kun osaat olla täysin okei ilman sitä havittelemaasi asiaa ja ymmärrät, miksi toimit aiemmin niin kuin toimit, voit oikeasti saavuttaa sen. Et voi rakentaa kehostasi kovin hyvinvoivaa piiskaamalla sitä ja vihaamalla sitä, ajattelemalla, että ansaitset hyvännäköisen kehon ja olet jo kärsinyt tarpeeksi.

Et voi myöskään saada pysyvää ja hyvinvoivaa ihmissuhdetta rakennettua ajattelemalla, ettet voi elää onnellista elämää yksin ja kaipaat jatkuvasti hyväksyntää ulkopuolelta. Tästä päästään tuohon otsikkoon – et saa mitä tilaat (hyväksyntää), vaan sitä mitä tarvitset (yhteyden itseesi ja tietoisuuden omista käytösmalleistasi). Ja ne elämän opetukset tulevat välillä vähän kivuliaammissakin muodoissa eteen. Parhaita on varmasti ne hetket, kun joku vaikeampi koettelemus elämässä auttaa sua pääsemään lähemmäs sitä omaa tietoisuutta ja opit tutustumaan itseesi paremmin. Silloin pystyt myös näkemään, miksi joku vastoinkäyminen elämässäsi olikin ns. blessing in disguise.

Mitä jos olisitkin täysin ok nykytilanteen kanssa, opettelisit hyväksymään itsesi tässä hetkessä ja rakentaisit siitä hetkestä käsin jotain paljon hienompaa ja kestävämpää? Yhteistyössä oman pääkopan kanssa, eikä taistellen sitä vastaan?

***

Voit seurata mun treeni- ja arkimeininkejä somessa:

Twitter

Instagram

Leea V.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 1
Tykkää jutusta