Huonosti voivan ihmisen ongelma EI ole tiedostamattomuus

On turha sanoa laihduttajalle: ”Ootko muuten kuullut, että salaatti on tosi terveellistä?”. Luuletko, että laihduttaja reagoisi näin: ”Ai, no mutta ihanko totta, pitääpäs kokeilla!”. Sama kuin sanoisit hukkuvalle ihmiselle ”koitas nyt pysyä pinnalla siinä”, samalla kun näet, että henkilön pää on jo vajonnut pinnan alle.

Kyllä ylipainoinen ihminen tietää, mikä on ongelma ja tietää olevansa siinä tilanteessa missä on. Kyse ei ole tiedon puutteesta ja harvoin kyse on myöskään todellisuuden kieltämisestä. Kaikki tietää, miten pitäisi syödä. Kaikki tietää, että liikunta on hyväksi jokaiselle.

sali1
Kyse on monesti vain pinttyneistä ajatusmalleista ja uskomuksista sekä haitallisista rutiineista, jotka ovat jääneet päälle pyörimään vanhan levyn tapaan. Vaikka ihminen tietää itse, etteivät ne tavat ole hyväksi pitkällä tähtäimellä. Tuttu ja turvallinen tuska on aina aluksi paremmalta tuntuva vaihtoehto, kuin tuntemattomat uudet haasteet ja uusien ajatusmallien istutus, joiden iskostuminen alitajuntaan kestää kuitenkin keskimäärin 60 päivää. Ei se helppoa ole.

Ihmisen toimintaa ohjaa aina itsemääräytymisteoria. Ei kukaan laihduta (ainakaan pysyvästi) sen vuoksi, koska muut ihmiset muistuttavat, että ”sun pitäisi laihduttaa”. Ei rivien välistä neuvominen ja merkitsevät katseet vyötärön seudulle motivoi ketään – yleensä ne vaan herättää päinvastaisen, kapinallisen, asenteen pään sisällä. Päähän voi herätä ajatuksia, että en muuten varmasti laihduta. Itsepähän kiloni kannan. Kun ihminen saa itse toimia elämässään ja tekemisissään päättäjänä, motivoituukin lopulta omista toiveistaan, eikä muiden.

koti1

Jos ihminen lähtee laihduttamaan muiden painostuksesta ja toimii ulkoisen motivaation (esim. hyväksynnän hakemisen) ohjaamana, saa pettyä aika karvaasti, jos ikinä saavuttaa sen tavoitteen. Koska sitä palkkiota (= muiden hyväksyntää) ei koskaan tule. Tai sitten saattaa tulla, mutta se ei tunnukaan miltään, ellet ole tehnyt matkan varrella töitä itse itsesi hyväksymisen eteen. Tehty muutos on pysyvä vasta sitten, kun minäkuvasi on muuttunut tavoitteen mukana samaa vauhtia positiivisempaan suuntaan.

Vasta kun koet tekeväsi hyviä valintoja omasta tahdosta, koet tarpeeksi onnistumisen ja osaamisen kokemuksia matkan varrella ja opit tekemään valinnoista rutiininomaisia – voit saavuttaa ns. optimi flow-tilan, missä koet juuri sopivasti haastetta sen hetkiseen tilanteeseen nähden. Ei liikaa, jolloin tekeminen tuntuu ylitsepääsemättömältä ja ahdistavalta, vaan sopivasti haastavalta, jolloin pienet arkiset onnistumiset ruokkivat sun motivaatiota eteenpäin siinä prosessissa ja lisäävät sun kehittymisen nälkää jatkoa ajatellen. Opit ajattelemaan, että ”mun ei täydy, vaan mä saan!”.

We’re all at certain level of awareness. Are you matching that awareness? Do your actions match what you’re aware that you’re capable of being? – Kyle Cease

Onko sun päivittäinen toiminta linjassa sen kanssa, mihin tiedät oikeasti kykeneväsi? Kun alat ymmärtää kykeneväsi enempään ja parempaan, alat turhautua pikkuhiljaa ja ärtyä siitä, että tyydyt sillä hetkellä vähempään. Huonompaan olotilaan, kuin mitä oikeasti ansaitset. Ja mitä me kaikki ansaitaan.

body

Suurimman kipupisteen kohtaamisesta on todella lyhyt matka pysyvän muutoksen tekemiseen. Kun opit arvostamaan itseäsi tarpeeksi ja tajuamaan sen tosiasian, että elät tällä hetkellä henkisesti pienentäen itseäsi ja kykyjäsi, ymmärrät lopulta, että luvassa on jotain pajon enemmän. Parempaa. Ettei elämän kuulukaan olla jatkuvaa tulipalojen sammuttelua, häpeää ja itsensä ruoskimista. Tunnetta siitä, että parempi olo olisi kiva, mutta kun ei musta ole siihen. Sitten se muutos voi alkaa etenemään vaiheittain suunnilleen tällä kaavalla:

1. Esiharkinta – EVVK (ei vois vähempää kiinnostaa)!
2. Harkintavaihe – ehkä sittenkin?
3. Valmistautuminen – no mikä ettei!
4. Toimintavaihe – mä osaan tän homman!
5. Ylläpitovaihe – tää sujuu!
6. Päätösvaihe – osa minua -> elämäntapa, rutiini -> ei vaadi enää erityistä ponnistelua, luotetaan jo omiin kykyihin eikä enää pelätä repsahdusta ja paluuta vanhaan oravanpyörään.

hope

Sun päivittäinen toimintasi voi olla alitajuista tasan niin kauan, kun et itse tiedosta, missä ongelma piilee. Mutta kun tiedostat oman tilanteesi ja myönnät, mikä sun ongelmasi siellä huonon olon taustalla on; sen jälkeen toimit jatkossa aina valinnan kautta. Tiedostettu tapa on aina valinta. Ajatellaan, että ongelmasi on vaikka ahmiminen. Kun tajuat, että ongelmiesi syynä on ahmiminen, voit jatkossa päättää jokaisen ongelmia laukaisevan tilanteen kohdalla toimivasi toisin, kuin aiemmin. Se on päätös – haluatko pitää entisestä tarinastasi kiinni, vai kirjoittaa kokonaan uuden tilalle.

Mikä olisi kaikille ihan pätevä käytösmalli elämäntapamuutokseen, on aggressiivinen kärsivällisyys. Mikä ihmeen aggressiivinen kärsivällisyys? Tarkoittaa siis, että hyväksyt sen faktan, että tavoitteiden saavuttaminen ja uusien elämäntapojen omaksuminen alitajuntaan asti vie aikaa, mutta ”in the meantime”, tee kaikkesi minkä pystyt sen saavuttamisen eteen. Älä loikoile nojatuolissa odottamassa onnistumista, vaan tee aktiivisesti kaikkesi sen eteen – samalla tiedostaen, että tehty työ kantaa hedelmää vasta myöhemmässä vaiheessa!

Silloin, kun itse lähdin rakentamaan elämäntapoja uusiksi, ajattelin vaan, että näin ei asiat voi jatkua. Päätin sanoa ensin vaan ”kyllä” sille muutokselle. En mä miettinyt ensin, että miten mä sen aion tehdä, koska se tuntui ahdistavalta ja liian vaikealta. Päätin vain, että ylipäätään sen teen. Ja kun olin oikeasti sitoutunut siihen muutokseen, niin aloin löytämään ympäriltä ja itsestäni niitä keinoja siihen käytännön toteuttamiseen. Pitkään jäin ensin pyörittelemään sormi suussa jotain kylmää Excel-taulukkoa ja miettimään, että mistäs se motivaatio löydetään. Paperilla kaikki on helppoa saada näyttämään hyvältä ja helpolta, mutta harkitun toimintasuunnitelman toteuttamiseen tarvitaan se kova tahto. Mulle riitti, kun myönsin itselleni, että tuska sen hetkisestä olosta oli suurempi, kuin pelko uusien tapojen rakentamisesta. Eli sano ensin kyllä sille isolle muutokselle, mieti vasta sitten, että miten se tulee onnistumaan.

***

Voit seurata mun treeni- ja arkimeininkejä somessa:

Twitter

Instagram

Leea V.

3 vastausta artikkeliin “Huonosti voivan ihmisen ongelma EI ole tiedostamattomuus”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 1
Tykkää jutusta