TERASSIKAUDEN HOUKUTUKSET

Ah, aurinko on vihdoin kömpinyt ulos piilostaan ja hemmotellut jokaista suomalaista tässä hetken aikaa. Terassit on täyttyneet ääriään myöten joka arkipäivä työajan päätyttyä ja viikonloppuna jengiä on kaupungilla ku pipoa. Jäätelökioskit kuhisee. Grillit käy kuumina. Kaupan siiderihyllyt ammottaa tyhjyyttään. Onhan se nyt kivaa korkata ensimmäiset grilliruuat ja nauttia auringosta, mutta mites sen hyvän fiiliksen ja auringon hemmotteleman olon saa pidettyä yllä myös läpi kesän?

Yllättävän moni tuntuu pistävän kesän ajaksi salikortin jäähylle. Tiedossa on paljon reissuja, roadtrippejä, mennään etelään ja mökille sun muille menoille. Ei ole aikaa treenata. Vai onko sittenkin?

Mua on aina hämmästyttänyt, miksi kaikki talven aikana tehty uurastus tavoitteiden eteen heitetään kesän aikana roskakoriin ja antaudutaan sataprosenttisesti terassikauden houkutusten valtaan? Ajatellaan, että sit kun ne kesälomat on pidetty ja reissut tehty, niin syksyllä on sitten uudenlaista puhtia jatkaa omien tavoitteiden työstämistä ja treenaamista?

Mites sitten kun alkaa syksyn kiireet, räntäsateet ja hullu loppupuserrus ennen joululomia? Tuntuu, että syksyllä saatavaa energiabuustia aina jotenkin romantisoidaan liikaa omassa pääkopassa eikä muisteta, että todellisuus Suomen syksystä on vähän karumpi. Miksei tavoitteiden eteen voi siis tehdä töitä jo nyt, välittömästi, tai nimenomaan sen oman kesäloman ja reissujen aikana? Sehän on mitä parhainta aikaa opetella uusia elämäntapoja ja arjen voittavia rutiineja! Eikö? Aina puhutaan, että jos haluaa saada uudet tavat iskostumaan alitajuntaan ja haluaa saada niistä toimivia, niin pitää luoda ympäristö ja olosuhteet sellaisiksi, että se haluttu tapa on helpoin toteuttava. No nyt sulla on sellainen ympäristö ja olosuhteet, että toivottujen tapojen onnistuminen on entistäkin todennäköisempää – LOMA! KESÄ! Eipä tule mitään kiirepalavereita ja liikenneruuhkia, joita voi syyttää treenien väliin jäämisestä.

Sulla ei ole lomalla kiire minnekään. Sulla on koko päivä aikaa tehdä just sitä mitä huvittaa. Kun loikoilet mökillä lomalaitumilla siellä laiturin nokassa ja paahdat itseäsi auringossa, mikä/kuka estää vetämästä pienen liikkuvuusharjoittelusession siinä samassa paikassa? Ei siihen tarvita muuta kuin oma keho. Ei välineitä. Go with the flow – aikaa menee ehkä 15 minuuttia ja saat siinä ajassa jo isolla kädellä jumeja ja lukkoja pois kehosta. Sen jälkeen sauna ja pulahdus veteen maistuu tuhat kertaa paremmalta, ja kaupan päälle saat energiaa ainakin  nelinkertaisen määrän takaisin.

Palautumisen hallinta

Jos puolestaan palautuminen on sun kompastuskivesi, mikset laittaisi unirytmiäsi parempaan ruotuun jo lomien aikana? Syksyn mittaan töihin palatessa sulla olisi jo ihan alitajuntaan iskostunut tapa mennä aikaisemmin nukkumaan ja ehdit nauttia päivästä pidempään.

Arjessa on aina tosi monta rautaa tulessa ja sohitaan sinne sun tänne, ajatellen just siten, että treeni on se ”pakollinen paha”, jolle on löydettävä aikaa jostain kohtaa. Liikunnasta tulee tolla aika vastenmielinen mielikuva, vai mites? No entäs kun on ne lomat päällä ja on oikeasti sitä aikaa käsillä! Treenaaminenkin sujuu paljon helpommin, kun on noin muuten tosi vapautunut fiilis ja arki ei kuormita samaan aikaan joka tuutista. Palaudut loman aikana treeneistä nopeammin, pää on enemmän menossa mukana ja uusia liikkeitä/kehonhallintatekniikoita on helpompi opetella.

Laita siis oma hyvinvointisi etusijalle. Vasta sen jälkeen voit olla energisempi ja parempaa seuraa myös sun ympärilläsi oleville ihmisille!

Se, että raivaat kalenterista aikaa treenaamiselle, ei ole itsekästä vaan ihan hemmetin tärkeää. Miksi lomaakin pitäisi suorittaa ja aikatauluttaa jokainen lomapäivä minuutin tarkkuudella? Miksei siellä voi olla tyhjiä päiviä ilman mitään velvollisuuksia – eikö se oo lomailun tarkoitus?

Unohda stressaaminen. Joka paikkaan ei tarvii ehtiä. Mutta mieti, minkä energiabuustin saat jokaiseen päivään, kun sieltä löytyy aikaa myös treenaamiselle ja aktiviisuudelle. Lupaan, että kesälomasta tulee miljoona kertaa hauskempi! Älä mieti hampaat irvessä treenaamista vaan lähde vaikka rohkeasti kokeilemaan uusia lajeja tai treenimetodeja, ilman mitään suurempia ennakko-odotuksia tai epäluuloja. Anna uusille lajeille mahdollisuus. Jos salitreeni ei ole sun juttu, niin miten olisi SUPpailuhetki jonain kauniina hellepäivänä? Seinäkiipeily? Pallopelejä läheisellä urheilukentällä koko perheen voimin? Pitkä pyöräretki luonnon sekaan mehevät piknikeväät repussa mukana?

Aktiivisina päivinä nautit herkuista enemmän

Grilliruuat ja satunnaiset jätskihetketkin maistuu paaaljon paremmilta, kun päivään on kertynyt jotain aktiivisuuttakin alle. Silloin satunnaiset herkkuhetket ei lamauta sua loppupäiväksi, eikä myöskään jätä mitään oravanpyörää päälle, vaan pikemminkin toimii satunnaisena päivän piristyksenä ja taas mennään!

Oon kokenut elämässäni kesiä ihan laidasta laitaan. Sellaisia, joina en todellakaan liikkunut minnekään, mutta herkut maistuivat sit senkin edestä. Antoiko se kesä mitään? Jäikö siitä hyvä fiilis? Oliko sen jälkeen syksyn alkaessa puhtia aloittaa uusia elämäntapoja? HELL NO.

Entä ne kesät, kun pyörän selässä on istuttu joka päivä, treenailtu on monipuolisesti sekä ulkokentillä, salilla kuin mökeilläkin ja nautittu myös satunnaisesti niitä ex-tempore jätskejä rannassa? Noh, sanomattakin selvää, että nuo kesät jää paremmin mieleen. Jaksaa tehdä jotain muutakin kuin maata ja siemailla huurteisia.

Aktiivisen kesän jälkeen syksy on pelkkää hyvää jatkumoa kesän aikana opetelluille hyville rutiineille ja sitten se syksyn tuoma viileän raikas ilma tuo OIKEASTI lisäpuhtia painaa menemään, kun on aika palata arkeen ja velvollisuuksien pariin. Ei se syksy ja koulujen/töiden jatkuminen ole mikään tae siitä, että jaksaisi palata takas hevosen selkään, jos koko kulunut kesä on siinä vaiheessa ollut kostea ja sokerinen.

Aseta viikkotavoitteita jo loman ajaksi

Kesällä uusia tapoja ja voittavia rutiineja on tosi helppo ujuttaa vaikka viikko kerrallaan mukaan. Saat ihan huomaamatta uutta energiaa jokaiseen päivään eikä tee ees tiukkaa, kun muuten saa vaan loikoilla. Vai kuulostaako tällainen suunnitelma pahalta;

Viikko 1: Juo vettä niinkun huomista ei ois! Osta marketista joku vähintään 1,5 litrainen kannu ja kokeile sinne veden sekaan erilaisia makukomboja, kuten sitruunaa ja limen lohkoja, inkivääriä ja appelsiiniviipaleita, mintunlehtiä ja sitruunamelissaa, maustettuja vichyjä/sokerittomia BCAA-juomasekoituksia ja tuoreita marjoja jne. Huolehdi siitä, että aina päivän mittaan olet juonut noin kaksi täyttä kannullista vettä ja siitä ylöspäin. Aloita edes kahdesta litrasta per päivä!

Viikko 2: Vältä autoa ja busseja viimeiseen asti. Hyppää pyörän satulaan ja lähde seikkailemaan jonnekin lähiympäristöön luontoretkelle. Jos päivän aikana on liian kuuma, odota illansuuhun ja lähde vasta sitten. Ajoita pyöräretken huippu siten, että ehdit kattomaan huikeen auringonlaskun joltain kallion kukkulalta tai rannasta käsin.

Viikko 3: Haasta kaverit rantalentikseen, golfkierrokseen tai höntsäfutikseen lähikentällä. Jättäkää puhelimet kotiin ja keskittykää elämään hetkessä.

Viikko 4: Tee kehonpainotreeni pari kertaa viikon aikana, olit sitten mökillä, laiturinnokassa, asuntoautossa tai missä ikinä viiletätkään. Aseta ajastin käymään vaikka 20 minuutiksi, valitse 6-8 liikettä ja tee 8-10 toistoa jokaista liikettä. Pyri tekemään 20 minuutissa niin monta kierrosta kuin ehdit.

Tai lataa Tabata-treeniin soveltuva kännykkäsovellus (esim. intervalliajastin tai tabata timer), valitse yhteensä 8 liikettä, ja tee työosiot aina 20 sekuntia täysillä. Sitten lepäät 10 sekuntia ja teet toista liikettä taas 20 sekuntia. Tee yhteensä 5 kierrosta kaikkia liikkeitä. 8 liikettä, 20 sekuntia työtä, 10 sekuntia lepoa, toista vielä 4 kertaa alusta koko kierros. Aikaa menee tähänkin sen 20 minuuttia. Ei kovin suuri uhraus 😉

Viikko 5: Smoothieviikko kokeilevassa keittiössä! Jos et omista vielä blenderiä, nyt on korkea aika investoida ainakin sellainen kolmekymppiä vaikka johonkin ihan perusblenderiin, mitä myydään supermarketeissa. Smoothiet on helppo tapa ujuttaa kasviksia ruokavalioon hyvän maun varjolla ja ne pelastaa sut myös kiireisinä aamuina, kun ei ole aikaa väsätä aamupalaa nollasta alkaen.

Kokeile eri päivinä erilaisia smoothieita viikon ajan. Lähde aluksi vaikka ihan helposta liikkeelle ja tee joku mokkainen suklaaunelmasmoothie. Banaania pakastettuna, jäähdytettyä tummapaahtokahvia, 1 rkl makeuttamatonta maapähkinävoita ja vaikka suklaanmakuista heraproteiinia? Nesteeksi vielä makeuttamatonta mantelimaitoa pehmittämään makua. Lupaan, että tollainen pläjäys maistuu nirsoimmallekin hyypälle.

Toisena päivänä marjat kokeiluun; heittele fiiliksen mukaan erivärisiä marjoja blenderiin, pohjalle vettä, jääpaloja, banaania (pakastettuna monikin asia toimii smoothiessa paremmin!), nesteeksi joku makeuttamaton kasvimaito tai kevyt kookosmaito. Proteiiniksi vaikka maustamaton rahkapurkki tai vaniljaheraa. Älä lähde innostumaan liikaa, vaan pidä smoothie aika simppelinä 😉

Kolmantena päivänä raikas vihersmoothie, joka voi vaatia nirsoimmalta kaverilta jo vähän uskallusta, mutta LUPAAN, että ne vie oikeasti kielen mennessään – 1 Granny Smith-omena, 1 päärynä, pakastepinaattia (pakastettuna, koska tuo ihanan koostumuksen), raikasta vettä, tuoretta minttua ruukusta, lisäksi vaikka sitruunamelissaa tai ananasta.

…ja sitä rataa.

Yksi tavoite per viikko. Viikon loppupuolella se uusi tapa/tavoite sujuu aina jo vähän helpommin.

Älä tee sitä virhettä, että yrität muuttaa kaikki tavat kerralla. Takaan, ettei se johda mihinkään. Se on varma tapa hankkia itselle ihan luuserifiilis, eikä se oo missään nimessä tarkoitus kun pyritään parempaan oloon!

Edellisessä postauksessa:

PÄÄ POIS SIELTÄ PYLLYSTÄ!

***

SEURAATHAN JO SOMESSA? 😉 Facebook / Twitter / Instagram

 

 

 

PÄÄ POIS SIELTÄ PYLLYSTÄ!

Mun kirjoituksia aiemmin lukeneet tietävät, miten paljon mua kismittää terveellisissä elämäntavoissa ehdottomuus, rajoitteet ja putkiaivoisuus. Törmäsin eilen tosi kovaan blogitekstiin täällä. Tekstissä puhutaan juurikin siitä, mitä käy, kun antaa tiettyjen uskomusten tulla osaksi sun identiteettiä ja mitä käy, kun oma lähipiiri koostuu vain saman aatteen kannattajista, eikä anneta pienintäkään sijaa toisin ajatteleville ihmisille. Tuo linkkaamani teksti on jäätävän hyvä pohdinta siitä, mitä käy, kun antaa sen oman kuplan reilusti puhjeta ja uskaltaa miettiä asioita vähän avoimemmin.

Tuohan se tietynlaista turvallisuuden tunnetta, kun on joku valmis ideologia, mihin uskoa ja mikä tuntuu antavan vastaukset kaikkiin ongelmiisi. Lisäksi siinä auttaa se ympärillä pysyvä yhteisö, jossa kaikki uskovat samoihin asioihin, kuin sinäkin. Ymmärrän, että tuntuu tosi pahalta antaa mahdollisuus ulkopuolisten kritiikille tai epäuskoisille kommenteille, jos joku toimintatapa tuntuu itsestä hyvältä/oikealta ja joku juttu toimii itsellä ja ehkä myös sun kavereilla. Tottakai sitä haluaa puolustaa asioita, joihin itse uskoo.

 

Realismia peliin!

Mitä sitten tapahtuu, kun riisuu ne vaaleanpunaiset lasit pois silmiltä ja uskaltaa katsoa asioita ihan puolueettomasti? Tulee ahdistus, pelko, epävarmuus – mihin sitä nyt enää voi tukeutua, kun pitääkin alkaa ajattelemaan asioita ihan itse ja tekemään asioita vaan kokeilun ja epäonnistumisten kautta? Onhan se pelottavaa aluksi.

Muistan itse, kun joskus kuutisen vuotta sitten hurahdin superfoodeihin ja vähän sellaisiin henkisiin self help-juttuihin. Ahmin kirjoja aiheesta, kulutin tuntikaupalla aikaa YouTubessa aihepiirin parissa ja uppouduin täysillä netin syövereihin, kun halusin tietää kaiken puhtaasta ravinnosta ja itsetuntemuksesta ja lisäravinteista. Siitä tuli äkkiä miltei pakkomielle.

Nyt jälkeenpäin kun tutkailen noita tiettyjä vaihtoehtoiseen hyvinvointiin keskittyviä Facebook-ryhmiä, missä kaupataan Juice+ -verkostomarkkinointituotteita, puhutaan hengellisiä asioita ja kaupitellaan hyvää elämää superfoodien siivellä, niin mulle nousee kummallinen kiukku pintaan. Nyt kun osaa katsoa sitä meininkiä maalaisjärjellä eikä ole enää niitä rakkauslaseja silmillä, vaan mukaan on tarttunut pieni ripaus realismia.

Jos viettää suurimman osan ajastaan pienissä ja sulkeutuneissa piireissä, on ihan itsestäänselvää, että oma maailmankuva alkaa suppeutumaan. Tulee tietynlaisia ennakkoluuloja kaikkea uutta ja vierasta kohtaan, eikä olla enää valmiita ottamaan vastaan mitään mikä poikkeaa tutusta ja turvallisesta.

”– sen lisäksi että itse keskityn vain tiettyyn näkökulmaan, myös muut ympärilläni pönkittävät tuota samaa näkemystä loputtomassa kuorossa. Lopulta alan pitää omia ideologioitani omana identiteettinäni ja sitten mennään jo alueelle, jossa kritiikki sitä kohtaan tuntuu hyvinkin kipeältä loukkaukselta minua itseäni ja minulle rakasta yhteisöäni kohtaan.” (lainaus alussa mainitusta blogitekstistä)

Me ei tiedetä asioista läheskään kaikkea ja se on ihan ok.

Jos uskallettaisi myöntää, että loppujen lopuksi tiedetään asioista aika vähän, niin sitä enemmän on tilaa kasvaa ja oppia uutta. Niin kauan kun uskotaan, että tiedetään asiasta X ihan kaikki, ollaan aika loputtomassa suossa.

”Ja lopulta se kaikkein tärkein, mutta niin usein unohdetuin kysymys: voisiko olla, että en tiedä tästä teemasta (kirjaimellisesti) puoliakaan, ellen kykene ymmärtämään heitä jotka ajattelevat tästä aihealueesta eri tavalla kuin minä?”

Jos keskustellaan tuolla netin keskustelupalstoilla ja oikeassa elämässä sillä mentaliteetilla, että minä olen oikeassa ja sinun uskomuksesi on väärä, niin mihin sellaisella meiningillä lopulta päästään? No ei ainakaan yhteisymmärrykseen. Ei ilmeisesti edes haluta oppia ymmärtämään keskustelukumppanin näkökulmaa. Ja mitä enemmän uskot asiaan X, sitä enemmän etsit ympäriltäsi vahvistusta sille näkemykselle, mikä sulla on jo ennestään.

Jos ihmiset vaan osaisi rehellisesti ottaa vastuun elämästään ja valinnoistaan. Tai opettelisi edes vähän mediakriittisemmäksi. Ei enää uskottaisi sitä propagandaa, että jollain Juice+ mehukapselilla voidaan ratkaista kaikki imeytymishäiriöt ja puutostilat. Tai ajateltaisi, että Instagram-staran myymällä pepputreenillä saadaan automaattisesti samanlainen vartalo, kuin sen kaupittelijalla. Tai ajateltaisi, että kaikki mitä netistä luetaan, on totta. Netissä oli joskus hyvä meemi aiheesta, että jos ihmiset suhtautuisivat netissä lukemaansa aina sillä mentaliteetilla kuin olisi aprillipäivä, niin kaikki olisi paljon paremmin. Enpä voisi olla enempää samaa mieltä.

Ihmisten epätietoisuudella tahkotaan rahaa ja se ei ole ok.

Mulla alkaa kiehumaan saman tien, kun näen, miten paljon massia netin kautta tahkotaan ihan puhtaasti uskomusten ja ”mulla tää toimi” -huuhaajuttujen myötä. Se, että asia X toimi sinulla / kummin kaimalla / koiravahdin siskolla, ei ole riittävä peruste tehdä uutta lahkoa nettiin ja alkaa levittämään asia X:n ilosanomaa kaikille vastaantulijoille. Varsinkaan, kun nykyään ei enää osata käyttää maalaisjärkeä, vaan ollaan valmiita laittamaan rahat liikkumaan samantien, kun verkkokalvoille osuu netissä jonkun ihmisen muutoskuva ja sydämellisen positiiviset muutostarinat. Ei viitsitä käyttää sekuntiakaan katsoakseen onko muutoskuva aito / onko kaupittelijalla itsellään ihan puhtaat jauhot pussissa / onko näillä myyntipuheilla ja metodeilla minkäänlaista faktapohjaista tutkimusdataa taustalla.

Oon paasannut tästä aiheesta aiemminkin isosti. Löydät tekstin täältä.

On helppoa vierittää vastuu omasta hyvinvoinnista ulkopuolelle ja takertua ajattelutapaan, jossa”minun huono olo johtuu asiasta X” ja luottaa siihen, että asian X heivaamalla saan kertalaakista avaimet onneen ja autuuteen. Jätä pois kaikki hiilarit ja saat helpomman tien lähteä elämäntaparemonttiin, kuin jos alkaisit miettiä yksitellen jokaisen hiilarituotteen kohdalla, että onko tämä viljatuote nyt hyvä vai huono juttu. Tai jätä pois kaikki maitotuotteet, niin sulla on selkeä ohjenuora miten elää, kun tietty ruoka-aineryhmä on rajattu pois ja tiedät, mitä tulee vältellä kaupan hyllyllä kuin ruttoa. Mutta hei, onnea vaan sellaisen elämäntyylin ylläpitämiseen!

Mutu vs. tiede

Himokarppaajat tuntuu olevan aatteissaan ihan yhtä ehdottomia kuin nämä superfoodien kannattajat. Jos ei pysty yhtään tutkailemaan omaa ideologiaansa kriittisin silmin eikä suostu edes kuuntelemaan poikkipuolisia kommentteja uskomuksistaan, niin eikö se kerro epävarmuudesta? Se, että uskaltaa katsoa asioita ulkopuolelta ja peilata omia uskomuksia ihan tutkimustiedon pohjalta, antaa sen sijaan mahdollisuuden myös uusille oivalluksille. Kyllähän me kaikki tiedetään, että tiede on välillä väärässä ja tutkimustulokset päivittyvät koko ajan. Mutta se tieteessä onkin hyvä juttu – ollaan avoimia uusille mahdollisuuksille ja tutkitaan asioita objektiivisesti, eikä mennä pelkällä tunnelikatseella omiin uskomuksiin takertuen.

Summa summarum. Olisikohan turvallisempaa mennä sen mukaan, mikä on ihan tieteen valossa todettu toimivaksi, kuin vaikkapa vaihtaa ruokavaliotaan täyskarppaukseen sen vuoksi, että Facebook-ryhmässä sattui olemaan hemaiseva muutoskuva jostain henkilöstä, joka oli onnistunut pääsemään ”hiilaripöhöstä” eroon vaihtamalla viljat kuohukermaan, lihaan ja voihin. Tuollaisissa muutostarinoissa varmasti vetää puoleensa just se selkeä raja, joka on vedetty ruokavalioon – rajoitetaan tietty ruoka-aine tai asia elämästä ja that’s it. Eipä tarvitse enää punnita eri vaihtoehtoja mielessään, perehtyä tuoteselosteisiin tai tehdä kokeilun ja erheiden kautta oivalluksia eri juttujen toimivuudesta.

Piru vie, kun aina halutaan se helpoin ratkaisu. Ettei vaan joutuis opettelemaan asioita itse.

Edellisessä postauksessa:

VAIHTELUA AAMU- JA VÄLIPALOIHIN IHAN PERUSAINEKSILLA!

***

SEURAATHAN JO SOMESSA? 😉 Facebook / Twitter / Instagram

 

VAIHTELUA AAMU- JA VÄLIPALOIHIN IHAN PERUSAINEKSILLA!

Kyllästyttääkö syödä joka aamu samaa kaurapuuroa marjoilla ja raejuustolla? Nuo kaurahiutaleet, raejuusto/maitorahka, marjat sun muut on suht yleinen aamupalakombo, mitä nettivalmennuksissa ja ravinto-ohjelmissa tarjotaan päivän ensimmäiselle aterialle. Eikä siinä mitään, noihan on vallan hyvät ainekset ravitsevaan aamupalaan. Pelkällä kaurapuurolla ei pitkälle pärjätä, kyllä se vaatii ihan varsinaisen proteiininlähteen siihen tueksi, ja myös hyvää rasvaa tarvitaan mielellään päivän jokaiselle aterialle lukuunottamatta treenin jälkeistä palautusateriaa.

Mutta hei, vaikka ruokaohjelmassa lukisi se kaurahiutale, proteiini, marja-kombo, ei se tarkoita sitä, ettei noistakin aineksista saisi kikkailtua jotain muuta. Suosittelen varioimaan niin paljon kuin mahdollista, varsinkin jos oot kyllästyvää sorttia. 😉 Saat samat ravintoaineet, mutta vaan eri muodoissa.

Alla on pari helppoa reseptiä, jos sulla on aikaa ja halua käyttää uunia eli ns. nähdä vaivaa aamu- ja välipalojen eteen. Voit toteuttaa nuo reseptit vaikka edellisenä iltana ja napata aamulla vauhdista mukaan! Oon testannut molemmat reseptit sekä uunituoreina, että yön yli jääkaapissa säilytettynä ja molemmat toimii hyvin. Oon testannut myös bussimatkalla syötynä, toimii niinkin. Kiire tai pommiin nukkuminen ei ole mikään syy jättää aamupalaa väliin! Ennakoi. Edellisenä iltana kun valmistaa, niin tuo ”taikinan” valmistaminen kestää oikeasti sen 1-2 minuuttia. Et tarvitse edes blenderiä, pelkästään lusikan ja kipon, jossa voit sekoittaa ainekset yhteen. Ei tarvetta hifistelylle.

MARJAPIIRAKKA

2 annosta

80g kaurahiutaleita
100g raejuustoa

150g valkuaista (noin 4:n munan valkuainen) + 1 keltuainen

15g heraproteiinia (esim. vanilja) sekoitettuna shakerissä 1,5dl:aan vettä
ripaus leivinjauhetta
ripaus suolaa
ripaus kardemummaa/kanelia/Urtekramin aitoa vaniljajauhetta mustassa purkissa

Päälle:
130-150g marjoja (vadelma ja mustikka toimii parhaiten!) 

Laita uuni lämpiämään 225 C. Voitele foliovuoka kookosöljyllä. Sekoita kaikki taikinan ainekset kipossa lusikalla/haarukalla. Juuri ennen kun piirakka on menossa uuniin, heitä jäiset marjat päälle. Paista uunissa keskitasolla n. 35min. Kokeile kypsyyttä haarukalla lopussa, ettei taikinaa enää tartu haarukkaan. Anna jäähtyä ennen nauttimista, jos maltat. 😉

Lisää valmiin piirakan päälle kastikkeeksi ProFitin valkosuklaa-proteiinivanukasta. Tuon merkin proteiinivanukas on koostumukseltaan just sopivan juoksevaa, että se menee hyvin jonkun vatkatun vaniljakastikkeen asemasta. Yhdessä annoksessa piirakkaa on noin 295 kcal ilman pudding-kastiketta! Toimii siis hyvin myös ilman kastiketta, tai tarvittaessa kastikkeena voisi toimia myös vaniljanmakuinen heraprotsku sekoitettuna pieneen määrään vettä?

Sama(hko)t ainekset toimivat hei myös pannareina/vohveleina!

Pahoittelut varsin epäesteettisestä kuvasta.

1 keltuainen
125g valkuaista
100g raejuustoa
70g kaurahiutale
mantelimaitoa tilkka, jotta koostumus on taikinamaista

hitosti kardemummaa / Urtekram vaniljajauhetta / kanelia
suolaa
leivinjauhetta

Lusikalla sekasin ja pannulle ja marjat jossain vaiheessa sekaan. Paista pannarit kookosöljyssä, saat pehmeän kookoksisen sivumaun sinne sekaan. Nam.

JUUSTORIESKAT

Vannon käsi sydämellä, että näiden maku on taivaallinen, vaikka ulkonäkö kertoo nyt jotain muuta.

100g raejuustoa
70g kaurahiutaleita
1 kokonainen kananmuna
tilkka mantelimaitoa (lisää vaikka viimeisenä tämä, että sulla on jo hajua siitä, mikä taikinan koostumus tulee olemaan!)
ripaus suolaa
loraus leivinjauhetta

Lusikalla kaikki kipossa sekaisin. Voit vaikka painella haarukalla raejuustopaloja ”litteämmiksi”, jos rakeinen koostumus häiritsee. Se ei kyllä kypsänä ole enää kokkareista. 😀 Taikinan pitää olla raakana siis melko kiinteää, ei sellaista ihan löllöä.

Muotoile kämmenen välissä pyöreitä rieskoja ja laita leivinpaperin päällä uuniin 200C. Ajasta ei niin väliä, kyllä sen huomaa kun alkaa näyttää hyvältä. Olisko 15-20 minuuttia? 

HUOM. Rieskat ei ole muotoiluvaiheessa kovin kiinteitä, eli ne ei pysy kasassa kovin hyvin, mutta älä välitä siitä. Voit paistaa rieskat myös jossain matalassa muffinsivuoan tyyppisessä ratkaisussa, kunhan öljyät jokaisen vuoan esim. kookosöljyllä ennen kun lisäät taikinat sinne. Näin saat vähän kuohkeampia leipäsiä. Testattu niinkin. 6/5.

Tuohon juustorieska-aamupalaan sopii kaveriksi vielä loistavasti joku ½ purkillista maitorahkaa marjoilla ja mehukeitolla, jonne tulee mukaan toki vielä maapähkinävoisilmä tai lusikallinen jotain siemensekoitusta.

Voit loihtia kaurahiutaleista, marjoista ja maitorahkasta (yms.) myös smoothien blenderissä tai blendata ainekset ja kokeilla tehdä niistä ”jäätelöä” pakastimessa. Tai voit sekoittaa ainekset edellisenä iltana kipossa ja nauttia aamulla tuorepuurona. Tuolloin sekaan kannattaa laittaa reilu lusikallinen chiansiemeniä, niin tuorepuuron koostumus paranee entisestään.

Aiotko kokeilla jotain näistä komboista? 🙂 Kerro mulle, jos testaat!

Maukkaita arkiaamuja just sulle!

Edellisessä postauksessa:

KAKSI TAPAA MOTIVOITUA – KUMPI TOIMII SULLA?

***

SEURAATHAN JO SOMESSA? 😉

Facebook

Twitter

Instagram